Joensuunsteinerkoulu

Yhtenäinen luokkayhteisö

Koulussamme luokanopettaja opettaa pääasiallisesti luokkaansa kahdeksan vuotta. Koululaisen elämässä opettaja on ihminen, joka yhdessä vanhempien kanssa seuraa ja ohjaa häntä läpi vuosien. Opettajan pysyvyys on koko luokkayhteisön pysyvyyttä ja yhteyttä vahvistava tekijä. Samassa luokkayhteisössä koululainen varttuu aina nuoreksi asti tutun opettajan saattelemana ja yhdessä monivuotisten luokkatovereittensa kanssa. Tällainen prosessi luo turvallisen ympäristön, jossa nuoreksi varttuva lapsi voi kokea monet kasvun mukanaan tuomat muutokset, jotka koskettavat häntä itseään ja oppilastovereita.
Yhdessä jaetut elämykset, luokan työstämät näytelmät ja vuosittain toistuvat vuodenaikajuhlat voimistavat yhteenkuuluvuutta, kasvattavat sosiaalisuuteen ja opettavat ilmaisutaitoja.

Oppikirjattomuus

Koulussamme ei juurikaan käytetä valmiita oppikirjoja, vaan oppilaat laativat itse omat työvihkonsa. Oppiaineen keskeiset asiat kirjoitetaan työvihkoon ja vihko kuvitetaan.
Pienimmät oppilaat tekevät työvihkonsa opettajan neuvojen mukaan. Ylemmillä luokilla työvihkon tekeminen tapahtuu melko itsenäisesti tuntiopetuksen pohjautuen ja lähdemateriaaleja hyödyntämällä. Työvihkotyöskentelyssä oppilas on itse mukana tiedon hankkimisen ja tuottamisen prosesseissa. Näin opetus tulee omakohtaisesti syvästi läpieletyksi.
Varsinaisia oppikirjoja käytetään lähinnä kielissä ja matematiikassa.

Elämänrytmi ja vuodenkierto

Säännöllinen elämänrytmi on lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Koululaisen hyvää arkea rytmittävät ennen kaikkea täsmälliset nukkumaanmeno- ja ruoka-ajat. Ne ylläpitävät terveyttä ja vahvistavat lapsen elämänvoimia.
Koulussa rytmisyys näkyy päivä- ja viikkojärjestyksen ohella varsinaisessa opetuksessa vastavuoroisuutena, jossa oppilaat vuoroin luovat ja tekevät, vuoroin ottavat vastaan tietoa ja ohjausta.
Vuodenkierrossa suuret juhlat rytmittävät koulun elämää. Syksyllä vietetään arkkienkeli Mikaelin päivää ja Martinpäivän lyhtyjuhlaa. Joulukuussa juhlistetaan adventtiajan alkua, ja ennen joulujuhlaa vietetään myös Lucian päivää. Kevätkauden juhliin lukeutuvat laskiainen, pääsiäinen sekä helluntai ja helatorstai. Lukuvuosi päättyy kevätjuhlaan.
Juhliin valmistaudutaan huolella ja kulloisenkin juhlan teema sävyttää koulun opetusohjelmaa pitkiä aikoja kerrallaan.

Jakso-opetus

Koulussamme käytetään jakso-opetusta. Suurta osaa lukuaineista opetetaan keskittymällä yhteen ns. pääaineeseen, jota opetetaan useampi tunti päivässä 4-5 viikon jaksoissa.

Jakso-opetus mahdollistaa luovan syventymisen ja paneutuvan työskentelyn myös teoreettisissa aineissa.
Pääaineina opetettavien teoreettisten aineitten tasapainona ovat taiteelliset ja käytännölliset aineet kuten muotopiirustuskuten, maalaus, musiikki, ilmaisutaide ja käsityö..

Varhainen kieltenopiskelu

Koulussamme opiskellaan ruotsia ja englantia ensimmäiseltä luokalta lähtien. Varhainen kieltenopiskelu pohjaa lapsen kykyyn jäljitellä ja eläytyä maailmaan. Varhaisessa kieltenopiskelussa käytetään paljon leikinomaisuutta ja ruokitaan lasten mielikuvitusta.

Eurytmia

Eurytmia on yksi steinerkoulun omista taideaineista, jota steinerkouluissa opiskellaan kaikilla luokka-asteilla. Eurytmia on Rudolf Steinerin kehittämä liikuntataide, jossa kokemuksellisen liikkeen avulla tavoitellaan musiikin ja kielen lainalaisuuksia. Eurytmiassa musiikki (melodia, harmonia, rytmi) ja kieli (vokaalien ja konsonanttien ominaispiirteet, puheen rytmi) yhdistetään taiteelliseksi kokonaisuudeksi. Steiner itse luonnehti eurytmiaa taiteeksi, joka tarjoaa elämyksen "näkyvästä puheesta ja näkyvästä laulusta".
Taiteellisen elämyksen lisäksi eurytmia harjaannuttaa oman kehon ja liikkeen hallintaa sekä vahvistaa keskittymiskykyä.

Koulussamme on tällä hetkellä eurytmian tilalla draama- ja puhetaide.

Muotopiirustus

Muotopiirustus on koulussamme erillinen oppiaine, jota opetetaan luokilla 1-5. Muotopiirustus aloitetaan ensimmäisellä luokalla perusmuotojen (suora, kaareva, ympyrä, neliö) ja niiden variaatioiden piirtämisellä. Oppiaine tukee esimerkiksi kirjainten ja numeroiden kirjoittamaan oppimista. Alaluokilla muotopiirustus yhdistetäänkin usein äidinkielin ja matematiikan sisältöihin. Muotopiirustus rakentaa ja selkeyttää ihmisen kokemusta omasta itsestään, sillä muotoja muovatessaan ja hahmottaessaan lapsi muovaa myös omaa itseään.
Kuudennelta luokalta lukien muotopiirustus muuttuu geometriaksi.

Arviointi

Lapsen hyvän itsetunnpon kehitystä tuetaan myös sillä, ettei häntä arvostella numeroin. Alaluokilla opettaja antaa lapselle kevätrunon ja vanhemmille sanallisen arvioinnin. Ylemmillä luokilla lapsi saa sanallisen arvioinnin itselleen.

Yhteistyö vanhempien kanssa

Lapsen kasvatus ja kaikinpuolinen kehitys sekä kokonaisvaltainen huomioiminen kouluopetuksessa edellyttää tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Koulussamme kiinnitetäänkin erityistä huomiota koulun ja kotien kanssakäymiseen.

Vanhempainiltojen ja keskustelujen lisäksi vanhemmat voivat olla osallisia koulun toiminnasta monin eri tavoin. Vanhempien panos näkyy esimerkiksi juhlien ja retkien järjestelyissä.

Joensuun steinerkoulun kannatusyhdistyksen järjestää yhdessä vanhempien kanssa muun muassa erilaisia tempauksia ja taksvärkkipäiviä.